Suunnistuksen lajiperheen uusin jäsen on
tarkkuussuunnistus, joka sai alkunsa vammaissuunnistuksena Ruotsissa 1970-luvun
alussa. Suomeen laji tuli 1990-luvun puolivälissä. Tarkkuussuunnistuksen
ensimmäiset MM-kisat käytiin syyskuussa 2004 Ruotsissa suunnistuksen MM-kisojen
yhteydessä. Suomenmestaruuksista lajissa on kilpailtu vuosina 2007 ja 2008.
Tarkkuussuunnistuksessa ei mitata fyysistä
suoritusta, vaan laji perustuu päättelytehtäviin. Rata muodostuu tehtävistä,
joissa ratkaistaan mikä 3-5 rastilipusta vastaa karttaan merkittyä ja
määritteillä tarkennettua rastia.
Eliittitasolla kilpailtaessa voidaan
käyttää myös ns. nollarastia, jolloin yksikään tarjotuista rastilipuista ei ole
oikeassa paikassa. Tällöin rastikohteessa voi olla rastilippuja 1-5 kappaletta
Tarkkuussuunnistuksen tehtäväpisteet eli
rastit sijoitetaan hyväpohjaisten kulku-urien (polkujen, teiden jne.) varrelle,
jotta myös liikuntarajoitteiset voisivat tasapuolisesti osallistua. Rataa ei
merkitä maastoon eli jokaisen on osattava suunnistaa seuraavalle rastille.
Erona normaalin suunnistuksen ratamerkintöihin tehtävärastin numero sijoitetaan
sen kulku-uran varteen, jossa ns. katselutolppa sijaitsee. Tältä tolpalta
kilpailija nimeää rastiliput kirjaintunnuksin A-E vasemmalta oikealle lukien.
Jokaisella rastilla kilpailija leimaa vastauksensa siihen kilpailukortin
ruutuun, jota vastaava lippu on hänen arvionsa mukaan oikea. Mikäli kyseessä on
ns. nollarasti eli mikään rastilipuista ei ole oikea, leimataan vastaus ruutuun
Z.
Kilpailijan tehtävänä on ratkaista annettu
tehtävä saamansa informaation perusteella. Hän voi päätellä ratkaisunsa
havainnoimalla ja vertaamalla karttaa ja maastoa, rastinmääritteitä sekä
käyttämällä kompassia. Kilpailija saa liikkua vapaasti sellaisissa paikoissa,
johon pyörätuolilla pääsee eli käytännössä poluilla ja
teillä.Tarkkuussuunnistusradan pituus on n. 1-3 kilometriä, ja kilpailijoilla
on käytettävissään matkasta riippuen 1.30 - 2.30 tuntia. Matkaan lähdetään
yleensä minuutin välein. Normaalien tehtävärastien lisäksi radalla voi olla ns.
aikarasteja. Aikarastilla kilpailijalla on minuutti aikaa ratkaista tehtävä.
Hän saa käteensä valmiiksi suunnastetun karttapalan sekä määritteen.
Aikarastilla ei voida käyttää nollarasteja.
Kilpailussa jokaisesta oikeasta
vastauksesta saa yhden pisteen. Tuloksissa tehtävien pisteet lasketaan yhteen.
Tasatilanteessa ratkaisee aikarasteihin käytetty yhteisaika.
Tarkkuussuunnistuksessa kilpaillaan MM-tasolla kahdessa sarjassa: avoin ja paralympiasarja, johon osallistuvien pitää osoittaa kelpoisuutensa lääkärintodistuksella. Kansallisella tasolla sarjajako on normaalisti vain kokemukseen perustuvaa, jolloin Elit-sarjan rata on vaativin. Sarjan sisällä ei erotella kilpailijoita iän, sukupuolen tai liikuntakyvyn mukaan, eli kyseessä on todella tasa-arvoinen laji. Laji soveltuu yhtä lailla erityisryhmille kuin normaalista suunnistuksestakin kiinnostuneille. Tarkkuussuunnistus on oiva harjoitusmuoto esimerkiksi kartanlukua vasta harjoitteleville lapsille.
Suunnistusliiton sivuille